Rankensaurus

Olihan mulla tietysti täyspaketti munia, joten hyvät aamupala tuli lopulta. Neljän tunnin yöunien jälkeen tosin tällainen tapaus aamutuimaan Kiinnosti Ihan Kympillä Kiillottaa Kaapin Eteinen Liinalla Intoillen™

Kategoria: FH-Hagenberg.

Meneillään on viiden päivän verran tyhjää, kun viikonloppu ja pari vapaata arkipäivää yhdistyvät. Timo ehdotti joskus kuukausi sitten menemistä Neckbreaker’s Balliin Linzissä. Kuukausi meni ja tuli kyseinen lauantai 29. Heräsin puoliltapäivin aamuyölle jatkuneen pelikoodauksen vuoksi ja yhtäkkiä pitikin jo päättää lähteekö. Samalla tuli päiviteltyä että ”tämänkin olisi voinut suunnitella jo eilen… tai viikko sitten”. Oli epävarmaa saako lippuja ovelta ja aikaa oli liian vähän ostaa niitä enää netistä. Myös paluukyydistä ei ollut tietoa. Viimeinen bussi lähtisi takaisin Hagenbergiin klo 22.45 eli samaan aikaan kuin tapahtuman paras bändi Dark Tranquillity aloittaisi soittamaan. Taksi maksaisi vähintään 50e, joten päätimme valmistautua All-Nighteriin Linzin keskustassa tanssiaisten jälkeen.

Ennen Posthoffia alkoi jo näkymään porukkaa tummaa, joten tiesimme että olimme oikeassa suunnassa. Liput saimme ilman ongelmia joten turhaan olimme huolehtineet ennakko/porttilippujen saatavuudesta. Sisällä oli narikka johon sai maksaa jos halusi. Erottauduin kaikista 1 ja 2 sentin kolikoistani. Omnium Gatherum oli ensimmäisenä esiintymässä, tosin täytyy sanoa että en ole yhtyeen fani ja aika tylsän keikan heittivät. Seuraavaksi olivat pomppumetallibändi Gurd ja döödispumppu The Mercenary. Mielenkiintoisin ennalta tuntematon oli jonkin sortin bläkkis-folk yhtye Varg. Heillä oli punamustat sotamaalaukset ja laulajalla melko riipivä laulu. Eluveitie oli ehkä joukon suosituin ainakin yleisömärän perusteella. Heillä oli lisäksi kaksi naissoittajaa kaunistamassa lavaa. Heillä oli kaikenlaista soitinta säkkipillistä kammellaveivattavaan  viulu/kitara/mikälie.

Ja sitten vihdoin Dark Tranquillity, bändi jonka takia tulimme ja jonka takia emme ehdi viimeiseen bussiin. Vetivät hyvän keikan ja soittivat sopivasti biisejä uudelta ja vanhemmilta levyiltä. Varsinkin Lost to Apathy oli odotuslistalla. Heillä oli takanaan screeni, vähän niinkuin Devin Townsendilla, jossa biisin teemaan liittyviä kuvia/videoita pyöri.

Tapahtuman jälkeen suuntasimme takaisin keskustaan. Etsimme valmiiksi bussipysäkin, jolta lähtisimme aamun koittaessa takaisin Hagenbergiin. Sitten lähdimme etsimään ruokaa. Löysimme McDonaldsin, joka mennyt kiinni jo 0:30 ja oli auki vaikka kello oli jo 0:53. Otimme jämä-McChickenit. Sitten suuntasimme Hauptplatzille, jossa sijaitsevat suurin osa pubeista ja yökerhoista. Kiertelimme vähän siellä täällä, tutustuimme Linziin, koska, noh, ei ollut muutakaan tekemistä. Ja olihan meillä aikaa (Tuosta lauseesta tuli yön mittaan lentävä). Löysimme kaikenlaisia hienoja kauppoja, joissa voisi käydä joskus arkiviikolla. Kuten New Yorker tai pelkkää suklaata myyvä puoti.

Loppuvaiheessa iltaa piti saada jo kahvia ja istua lämpimässä. Bongasin sattumalta sanat ”Irish, pub, old, dubliner”, irkkubaari! Vihdoinkin paikka, joka olisi kiinnostava. Tilasin kahvin ja tietysti Guinnessin. Palvelu oli oikein mukavaa. Kello alkoi olla jo lopussa ja lähdimme kohti Hessenplatzin pysäkkiä. Paikan päällä tajusimme jotain :

No eihän siinä muuta kuin totaalinen hajoaminen. Menimme puistoon istumaan keinuihin… Kunnes Timo muisti, että on olemassa myös junat. Lähdimme sitten Linzin juna-asemalle ja sieltähän lähtikin juna 5:39 Pregarteniin eli melkein perille! Samalla kun ostimme asemahallista liput, huomasimme että olisihan sitä voinut yön olla vaikka täällä lämpimässä hallissa. Mutta oikeastaan parempi että kierreltini se 6 tuntia Linzissä. Tulipahan suunnistettua kaupungissa, niin ensi kerralla ei tarvitse opetella. Mutta junamatkakin oli hetken epätoivoa täynnä. Kyseessä oli juna-bussi, mutta emme osanneet lukea sitä mistään. Joten puolivälissä matkaa St.Georgen asemalla konduktööri tulee sanomaan että pitää mennä ulos ja bussiin, joka vie seuraavalle asemalle. Ok. I didn’t expect that…

Bussimatkalla maisemia katsellessa alkoi tuntumaan, että mihinkähän ihmeen kuuseen olemme menossa. Luulin,että bussi vie meidät seuraavalle asemalle, ja siitä sitten junalla Pregarteniin. Oikeasti bussi menikin suoraan Pregarteniin. Huh. Ehdimme jo säikähtää. Sitten vihdoinkin perillä ja kävelimme auringon nousuun Hagenbergiin. Pääsin nukkumaan vihdoin klo 8:n maissa.

Kategoria: FH-Hagenberg.

Nyt kun on jo kolmatta viikkoa mennyt, niin voisi kertoa tarkemmin kursseista. Tänään otan käsittelyyn… Kuvien prosessointikurssin. Kuten aiemmin taisin mainita, niin kuvan käsittely on sitä, mitä teet vaikkapa Adoben Photoshopilla. PS on ohjelmisto, jossa on valmiit työkalut. Kuvien prosessointi on taas sitä, mitä ne työkalut tekevät. Kurssilla siis ns. avataan konepelti. Laitanpa tähän vielä tuon sisällön:

• point operations
• filters (linear, non-linear)
• edge enhancement and detection (oli tänään ja btw käytin akateemisen vartin, koska nukuin pommiin)
• binary regions
• morphological operations
• curve and corner detection
• gemetric operations and interpolation
• color imagery

Käytämme käytännön harjoituksissa, ah niin ihanaa, ImageJ-ohjelmaa, johon ilmestyy uusia versiopäivityksiä koko ajan. Se on ohjelma+kirjasto, joka tarjoaa parit valmiit metodit, jotta ei tarvitse itse keksiä miten esim. saat irroitettua kuvasta yksittäisen pikselin arvon muuttujaan.

Käytämme ainakin vielä harmaasävykuvia. Syy: Red-Green-Blue – kuvissa on kolme tasoa, jotka yhdistämällä saa värikuvan. Yksittäinen taso kuvaa vain yhden värin jakaumaa. No,  värikuvien prosessointi heti alkuvaiheessa on aivan liian vaikeaa. Helpompi lähteä liikkelle harmaasävykuvista. Niissä on yksi taso eli mustan, valkoisen ja harmaat sävyt sisältävä taso. Pikseliarvo on alimmillaan 0 (musta) ja korkeimmillaan 255 (valkoinen). Alla näkyy grayscale-kuvan histogrammi. Jos et tiedä, niin se on jakauma, jossa näkyy kuinka paljon tiettyä pikseliarvoa kuvassa esiintyy. Histogrammista näkee esim. jos kuva on väärin valottunut ja sitä käytettiinkin autokontrastifiltteri tehtävässä.

Voisinkin kertoa ensimmäisestä aiheesta, joka oli pikselioperaatiot. Se tarkoittaa että käymme kuvan jok’ikisen pikselin läpi ja teemme sille jotain. Tämä on ei-tuhoava metodi eli ei muuta kuvan geometriaa mitenkään. Vain pikselit vaihtuvat.

Että sellainen kurssi. Nyt olemme jo siirtyneet yksittäisten pikselien näpräilystä laajempiin filttereihin esim. sumennus ja median filter. Tosin käytännön harjoituksia ei ole ainakaan pariin viikkoon. Seuraavaan merkintään kerron Mobile Games-kurssista!

Kategoria: FH-Hagenberg.

Kategoria: Aiheeton.

Viikolla suunnilleen joka ilta 2-kerroksen asujat kokoontuvat tuohon keittiön eteen. Siinä on pyötä ja kaksi tuolia ja tarkoitettu tupakointipaikaksi. Ihmismäärän kasvaessa tuoleja ilmestyy lisää ja lopulta niitä haetaan jo alakerran yhteiskeittiöstä. Yksi ilta siihen oli ilmestynyt myös sohva… jostain. Koska en jaksa kuunnella meteliä ja en jaksa keskittyä silloin myöskään koulutehtäviin, niin liityn itsekin seuraan hilpeään.

En muuten osannut ratkaista edes tuota 4*4-kuutiota. Tyyppi kertoi, että ratkaisee tuon 10*10 kuutionkin, mutta aikaa vaan menee 20-30 minuuttia. Ja kuulemma helppoa, kun osaa. Selvähän se.

Kategoria: FH-Hagenberg.

Parin viikon hiljaiselon jälkeen tapahtuu: ekskursio! Buddyt olivat kyselleet jo ensimmäisellä viikolal kiinnostusta lähteä jokin viikonloppu bussireissulle Halstattiin. Päiväksi oli valittu sunnuntai 16.10 ja lähtö oli aamulla koulun edestä klo 8.00. Useimmat vaihtarit olivat iloisia kuin lapset joille annettiin tikkari. Ymmärtäähän sen jos mitään ei tapahdu ja yhtäkkiä lähdetään porukalla Hagenbergin ulkopuolelle. Matka kustansi huikeat 10e. Sisälsi bussimatkan ja liput minne ikinä sitten menisimme…

Tarkoituksena oli mennä ensin Halstattin pikkukaupunkiin vuorten keskellä ja sitten jatkaa Dachsteinin jääluoliin. Matkalla otettiin varmaan fantastiljoona digikuvaa. Lukemattomia jäniksenkorvia ja voitonmerkkejä näytettiin. Tuhansia kuvauksellisia asentoja otettiin.

Ensiksi menime paikallisen kirkon pihalle. En osaa tarkemmin selittää koska buddyt eivät kummemin aina kertoneet mihin ollaan menossa. Kuitenkin menimme katsomaan huonetta jossa oli ihmisten pääkalloja, joihin oli maalattu henkilön nimi. Oman pään olisi saanut näytille tekemällä testamentin asiasta kirkolle.

Sitten kävimme syömässä jossain ravintolassa. Menimme ravintolaan sisälle mutta pitäjä pyysi siirtymään ulos terassille syömään, koska paistoi aurinko. En ole ihan varma. Oikeastaan ulkona oli mukavampi syödä. Tilasin Wiener Snitzelin perunoilla ja salaatilla (koska, valitettavasti, heillä ei ollut tarjolla pizzaa eikä hampurilaisia) ja Edelweiss Dunkelin. Istuin ”suomalaisten pöydässä” Timon ja Jarin kanssa.

Jostain syystä koko ajan ympärillä pyöri ampiaisia ja yksi vielä ymmärsi lentää tuoppiin…

Dachsteinin jääluolat olivat noin 1300m korkeudella vuorilla ja menimme sinne vaijerihissillä. Opas kierrätti noin kilometrin pituisen reitin. Luolissa oli kuulemma 30 000 kuutiota jäätä. Lämpötilat luolissa oli suurin piirtein 5-astetta ja välillä alle nollan.  Luolien jälkeen jatkoimme vielä toisella hissillä 2100m korkeuteen ja kävelimme Five Fingeriin. Five finger on vuorenkielekkellä oleva viisilaiturinen parveke, joka näyttää kädeltä. Ja mainitsinko jo valokuvausintoiset ihmiset? 5 Finger on ihan heitä varten.

Kello viisi illalla menevät viimeiset vaijerihissit takaisin vuoren juurelle. Mietin, että mitähän sitten jos vahingossa jäisi vuorelle? Käveleminen alas ei oikein innosta, mutta mitäs muutakaan? Palasimme kotiin Hagenbergiin joskus kahdeksan maissa. Kaikki nukkuivat koko matkan.

Illalla päätettiin vielä pelata/katsoa parit MacGyverit Metropolian miesten kanssa.

Ps. Keittiöön oli ilmestynyt kaksin kappalein miniuuneja. Uusi toivo mahdollisuudesta valmistaa ranskalaisia, pizzaa ja makaronilaatikkoa heräsi. Ja toinen uuni oli sattumalta Johnnyn. Ehdotin että hän voisi ihan hyvin pitää sitä huoneessakin.

Kategoria: FH-Hagenberg.

Grüsz Gott!

Kurssit ovat lähteneet hyvin käyntiin. Rutiini ehti jo muodostua ja sen huomaa siitä kun, torstaina kuvittelee olevansa vielä tiistaissa.  Mobile games – kurssi, jota käyn enimmäkseen ajasta, koostuu aamuisin parista tunnista teoriaa ja iltapäivällä käytäntöä. Opettelemme tässä vaiheessa OpenGL:n perusteita Java-kielellä ja ensimmäinen harjoitus sisälsi tekstuurien käyttöä, blendausta ja valaistusta. Luennoitsija oli koodannut harjoitustutoriaalin, jossa suurin osa koodista oli jo valmis, mutta siitä oli poistettu parisenkymmentä tärkeää toiminnallisuutta, jotka piti sitten itse koodata. Lopputulos oli teksturoitu kuutio, johon sai muutettua pari säätöä, jolloin se oli läpinäkyvä, tai ilman valaistusta tai eri filtterillä.

Aluksi olin aika pihalla, koska voitte kuvitella kun annetaan valmis koodikasa, josta pitäisi ymmärtää ”The  Big Picture”, ja OpenGL:stä ei ole mitään tietoa. Javaakaan en ole ehtinyt opetella, mutta onneksi se on niin lähellä C/C++, että sen kanssa ei tule ongelmia. Luennoitsija on mukava (eikä tarvitse teititellä, nimeltään Florian) ja neuvoi aina tarvittaessa. Sain sitten lopulta parin päivän yrittämisellä ja materiaalien lukemisella ohjelman toimimaan. Seuraavat kaksi tutoriaalia on jo menossa ja niissä oli aiheena animointi ja 1st person liikkuminen 3d-skyboxissa. Alkaa pikkuhiljaa OpenGL avautumaan (pun intended).

Valmis ohjelma pyörii Android-alustalla ja näkyy yllä emulaattorilla, koska en omista Android-puhelinta. Näyttäisi siltä, että kaikilla muilla sellainen olisi. Harmittaa nyt, kun ostin tavallisen kosketusnäyttöllisen, kun olisin pistäny tuplasti enemmän rahaa, olisin saanut vastaavan Androidilla. Ensi viikolla saan ehkä sellaisen lainaan koululta, niin voin kokeilla miten kolmas tutoriaali pyörii siinä. Harjoituksessa käytetään stencil bufferia (ruudun reunojen ylimenevä objekti jätetään piirtämättä), jota ei emulaattori-androidilta löydy. Ja emulaattori on muutenkin aika hidas käyttää…

Tschüs!

EDIT: Viimeisimmällä luennolla Florian näytti vielä muutamia 3d-engine demoja ja sun muuta. Mielenkiintoisin oli tämä: http://www.youtube.com/watch?v=00gAbgBu8R4

Olenkin aina miettinyt: Kuinka edistyneeksi 3d-grafiikkatekniikka voi enää mennä?

Kategoria: FH-Hagenberg.

Jotenkin todella uskomatonta, että 195e/kk saa kalustetun huoneen, jossa käy siivoojat päivittäin ja kahden viikon välein saa vielä puhtaat lakanat. Ja koska keittiö on erillinen tila, niin sitäkään ei tarvitse siivota, tai siis tottakai tarvitsee siivota omat jäljet ja pitää tasot puhtaina yms. Mutta sieltäkin tyhjennetään roskikset ja luututaan lattiat.

Tosin aluksi oli outoa kun viikolla joka aamu klo 8 aikaan siivoojat tulevat huoneeseen. Guten morgen vaan! Odota kun saan housut jalkaan…

Suvin piti tulla käymään joulukuussa. Paitsi, että… asumissäännöissä  lukee ettei  huoneessaan saa majoittaa ulkopuolisia. Sen takia piti vähän uudelleensuunnitella. Studentenheimin yhteydessä on Hotel Sommerhaus, josta saisi vuokrattua huoneita vierailijoille. Paitsi, että… talvisemesterin aikaan huoneita ei kuulemma ole. Helmikuussa viimeistään ja sepä auttaa. Lähellä ja Linzissä olisi Gasthausseja ja hotelleja, mutta sitten pitäisi itsekin vuokrata samaan se huone. Viideltä päivältä se tekisi noin 250-390e per hlö. Ja kuitenkin jos Loungeriessa olisi meininkiä niin lyhyempi matka olisi Studentenheimiin. Ja kuten sanottu, siivoojat käyvät joka aamu huoneessa. Eivät varmaan huomaisi ylimääräistä nukkujaa. Eiväthän?

Joten päätettiin, että lähdetään ensi vuoden puolella sillä rahalla etelään ainakin viikoksi, mieluummin kahdeksi.

EDIT: Ja hitot kukaan mitään jälkiään keittiössä siivoa. On ihan mielenkiintoista kahlata aamuisin oluttölkkien ja muun roskan läpi tekemään kahvia ja voileipää. Voin kuvitella miten siivoojiakin kiinnostaa >9000 keittiön ovea avatessa valmistautua pahimpaan…

Kategoria: FH-Hagenberg.

Toisen viikon perjantaina sain vihdoin Sparkassen pankkikortin. Onneksi, koska viikonlopun pankit olisivat kiinni ja pitäisi nostaa rahaa joko sillä tai suomalaisella Visa electronilla. Itävallassa näköjään käteinen on valttia ja kaupoissa ei kelpaa muut kuin se ja luottokortit. Jollaista en omista. Jännää kylläkin, automaatti sylki pyytämäni kahdeksankymppiä kymmenen euron seteleinä. Suomessa erikoisuus, täällä tavallisuus. Samoin kuin käteisen suosiminen, kun Suomessa esim. S-ryhmä suorastaan kannustaa ihmisiä maksamaan kortilla.

Muuten aika mukava säätilan vaihdos. Viikolla oli keskilämpö jotain 22C niin perjantaina se tipahti 10C:een ja satoi vettä.

Kämppis käy viikonloppuisin kotona ja samoin tekevät varmaan kaikki itävaltalaisopiskelijat. Jäljelle jää vaihtarit ja mihinkäs täältä lähtisit? Ainakaan vielä en lähde seikkailemaan Hagenbergia kauemmas. Outoa, kun oli ihan hiljainen viikonloppu. Sen sijaan viikolla jotain porukkaa juo kaljaa klo 16 alkaen ja koska käytävillä kaikuu niin helvetisti, niin puhe kuuluu selvänä metelinä huoneeseen. Ainiin, siitä puheen ollen… Sen lisäksi että olut on kolme-neljä kertaa halvempaa, niin sitä jaellaan ihan ilmaiseksikin. Tiistaina oli klo 19 alkaen uusille opiskelijoille tarkoitettu tervetulo- ja infotilaisuutta. Tilaisuus kesti noin puolitoista tuntia ja oli kokonaan saksaksi 😀 Sen jälkeen oli oluttarjoilua Loungeriessa (hyvin paljon yhteneväisyyksiä YO-talon Kellariin). Siellä oli myös keskiviikkona bileet ja kumpanakin iltana oli jaossa ilmaista olutta niin paljon kuin sitä nyt riitti. Olisiko jotain 100 litra. Whadduuup?!

Linzin ja Halstattin koko päivän kestävä reissu onkin seuraavana viikonloppuna 16. päivä.

Kategoria: FH-Hagenberg.

Kurssit alkoivat viimeinkin. Ja kämppiskin ilmestyi, 19-vuotias itävaltalainen nimeltään Joachim. Tosi mukava tyyppi. Tiistaina oli ensimmäinen Digital Imaging – kurssin luento, jota pitää Prof. Wilhelm Burger. Kyseessä on siis kuvien prosessointia ja  kun itse käyttää Photoshoppia niin aihe on erittäin mielenkiintoinen. Photoshophan on valmis ohjelmisto, jolla tehdään kuvankäsittelyä, mutta tällä kurssilla tulemme itse ohjelmoimaan javalla kuvafilttereitä ja käytössä on ImageJ – niminen pienikokoinen ohjelma, johon voi tuoda sitten noita omia plugineja ja pyöräyttää käyntiin. Viikossa on yksi teorialuento ja käytännön labratunti. Labrassa tahti oli aika nopea eikä meinannut pysyä kärryillä ohjelmien asennusvaiheessa. Kotona taas kun asentelin samat ohjelmat uudelleen niin siinä hujahtikin kaksi iltaa säätäessä ImageJn, Eclipse IDEn ja Java developer kittien kanssa ennenkuin pääsin tekemään harjoitustehtäviä.

Keskiviikko on ihan täynnä. Mobile games-luento klo 8.50-11.05 (täällä tuntijaksotus on vähän erikoinen), 10.30-12.05 alkaakin jo Digital imaging labra, ja Mobile games jatkuu 13.05-14.35, tai jotain sinnepäin. Siis 6 tuntia putkeen ilman pidempiä taukoja ja joudun lähtemään aikaisemmin ekalta luennolta. Nuo kaksi kurssia on tietysti ne kiinnostavimmat. Otin myös saksan alkeiskurssin, joka onkin jo torstaina (klo 18-20). Security in wlan networks sekä Bada-ohjelmointikurssi alkavat myöhemmin. Aikalailla pelkkää ohjelmointia.

Täällä ja ilmeisesti Suomenkin AMK:ssa aloitetaan ohjelmoimaan Javalla ja C/C++ tulee myöhemmin, kun LUT:ssa se on juuri toisin päin. Mobile games kurssilla opetellaan OpenGL:ää ja Java-ohjelmointia Android-laitteille. Kurssin lopussa pitää ohjelmoida jokin simppeli peli.Olen muuten ainoa ulkkari kurssilla joten se pidetään englanniksi. He he. Toisilla suomalaisilla oli yllätyksiä parilla kurssilla jotka piti olla englanniksi. Eräskin professori ei ollut valmistautunut ollenkaan: kalvot olivat saksaa ja eka luento meni valituksista huolimatta saksaksi. Onneksi seuraavalle luennolle oli tulossa jo englantia. Tosin aika outo tapaus.

Tällä hetkellä yritän sentaa Android SDK:ta ja muita tarvittavia plugineja Eclipseen. Alkaa pikku hiljaa riepomaan: sen lisäksi ettei mikään asentamisen jälkeen tunnu toimivan suoraan niin Windowsin UAC estää joissain asennuksissa kansioiden luomisen, käytännössä asentaminen tyssää siihen. Käänsin sen pois päältä sitten.

Kategoria: FH-Hagenberg.