Rankensaurus

Ennen kuin varsinaiset kurssit alkavat, asuntolan käytävät ovat autioina. Vaihtareilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä. Joten ratkaisu on tietenkin järjestää itse tekemistä. Kerran asunnolta lähtiessäni tapasin saksalaisen tytön nimeltä Michaela, jolla oli myös tylsää eikä hän ollut nähnyt ketään ihmisiä missään, joten minun tapaamiseni oli tavallaan jotain aivan erityisen hienoa. Jatkoin matkaa ja vastaan tuli Philip ”ukreisiasta” eli Ukrainasta. Hän kutsui minut ja kaikki ketkä saisin mukaani, johonkin epämääräiseen kokoontumiseen, jonnekin lentopallokentälle klo 17, josta sitten voisi siirtyä Hagenbergin paikalliseen Oktoberfesteille. Palasin reissultani ja sanoin Michaelalle ja suomalaisille, että löysin vihdoin jotain tekemistä. Menimme sitten lentopallokentälle josta porukka oli jo lähdössä, koska tulimme tunnin myöhässä. Jatkoimme siitä Oktoberfesteille, joita pidettin Linnan Jääkellarissa eli Schloss Eiskellar. Paikka oli aika täynnä ja suurimmalla osalla oli kansallispuvut päällä. Hauskaa.

Festien jälkeen matka jatkui 4-rakennuksen keittiöön, jossa pelasimme ”Seitsemän” – juomapeliä ja jotkut olivat tuoneet kaksi massiivista vesipiippua. (Keittiössä ei saa polttaa, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan).

Seuraavana päivänä minut tultiin jo ihan ovelta hakemaan (Michaela ja hänen kaverinsa Romana), keräämään ihmisiä ja kokoontumaan yhteen. tai jotain sinnepäin. Suunnitelmaa ei nähtävästi ollut, halua sen sijaan enemmänkin. Otimme mukaan Metropolalaiset ja menimme jalkapallokentälle. Olisi pitänyt kuulemma mennä pelaamaan. Typerä peli imo, joten istuin mieluummin seuraamaan nurmikolta ja nautin auringosta.

Illalla 4-rakennuksen vaihtarit kutsuivat syömään ja pelaamaan Unoa. Ei meillä oikein muita seurapelejä ole, jos ei lasketa juomapelejä. He olivat valmistaneet nauhaspagettia, kanaa ja riisiä ja tarjolla oli appelsiinimehua ja sipsejä. Jotenkin en osaa odottaa mitään tällaista. Kaiken kaikkiaan mukava ilta ja hyvää ruokaa. Pelasimme luultavasti tuhat miljuunaa kierrosta Unoa.

Nyt kun on itse vaihto-oppilaana niin ymmärrän paremmin miksi myös lappeen Rannan vaihtareilla on niin suuri tarve järjestää näitä keittiöjuhlia.

Kategoria: FH-Hagenberg.

Perjantain 30.9 oli orientaatiopäivä vaihtareille klo 16 ja tapaaminen alkoi kirjaston edestä. Jokaiselle jaettiin sitten oman maan lippu pahvilappuun painettuna ja otettiin yhteiskuva. Sitten tehtiin kierros koulun läpi. Siinä ei mennyt kauaa, koska koulu ei ole kovinkaan suuri. Seuraavaksi menimme Submarineksi ristittyyn atk-luokkaan katsomaan powerpoint-esitystä, jossa käytiin oleellisia byrokratioita ja teknistä infoa läpi. Samalla piti vaihtaa käyttäjätunnuksiin salasanat, jotta ne toimisivat jatkossa joka paikassa. Sitten vielä katsoimme Lipdub Hagenberg -musiikkivideon, jossa kamera seilaa koulun tilojen läpi ja… no katsokaa itse: http://vimeo.com/26154936

Buddyt olivat jo listanneet joitain kursioita, mitä he aikoivat järjestää, jos osallistujia olisi. Ensi viikonloppuna olisi päiväretki Linziin Halstattiin katsomaan ulkoilmataidenäyttelyä ja suolakaivoksille(?). Talvella olisi mäenlaskua kelkalla ja sen semmoista.

Sitten osio, jota odotinkin koko päivän, syömään! Menimme koko porukalla johonkin paikalliseen ravintolaan jonka nimeä en nyt muista, mutta ruoka ja juoma oli hyvää. Saimme valita yhden aterian ja yhden juoman ja FH tarjosi. Ylimääräistä sai sitten tilata omaan laskuun. Tilasin grillilautasen, jossa oli possua, nautaa ja kalkkunaa ranskalaisilla sekä Edelweiss Dunkelin, joka muuten oli hemmetin hyvää olutta.

No eipä siinä sen kummempia. Istuimme,söimme, joimme, juttelimme,  joimme lisää ja oli hauskaa. Itävaltalaisilla oli erityisen hauskaa Suomen kielen kanssa. Joku etsi kännykällään netistä suomenkielisiä sanaleikkejä, kuten ”appilan pappilan apupapin papupata pankolla kiehuu”. Siitä repesi aika hulvattomat naurut. Oikeastaan en itsekään meinannut saada sanotuksi sitä. Ei meinannut pokka pitää.

Kategoria: FH-Hagenberg.

Toisen päivän aamuna kävin kv-toimistossa suunnittelemassa lukujärjestyksen ja kirjoittamassa learning agreementin. Samalla piti maksaa oppilaskunnan maksu 17 euroa. Tapasin samalla kaksi suomalaista Metropoliasta. He olivat menossa avaamaan pankkitilin Sparkasseen tapaamisen jälkeen ja koska eilen minulta jäi kyseinen homma tekemättä, niin päätin lähteä samaa matkaa mukaan.

Pankki tietysti piti iltapäivätauon klo 12-14, joten tulimme uudelleen myöhemmin. Pankissa oli vain yksi työntekijä, joten aikaa kului ihan mukavasti, vaikka virkailija sanoikin ensin että noin 5 minuuttia per henkilö. Sain väliaikaisen pankkikortin ja oikea tulisi postissa viikon kuluttua. Kortti maksoi 9,90/vuosi, ja sillä voi nostaa rahaa vain Sparkassenin tai Erste bankin automaateista. Lisäksi sain verkkopankkitunnukset. Täällä avainlukukortin lisäksi on käytössä tekstiviestiavain.

Kategoria: FH-Hagenberg.

Päivä jota olen odottanut koko kesän: 27.9. Lähtisin Erasmus-vaihtoon  Itävaltaan ainakin neljäksi kuukaudeksi Upper-Austria University of Applied Science Hagenbergissa. Otin viimeisen junan Tikkurilaan myöhään illalla ja siitä bussi n:o 61 vei minut Helsinki-Vantaan lentokentän terminaali 2:en eteen. Olin varannut liput Airberlinin lennolle jo kesän alussa. Suoria lentoja ei ollut, joten minulla olis koneenvaihto Tegel-Berliinin kentällä Saksassa. Lento lähtisi aamulla klo 6:40, joten nukuin yön lentokentällä. On se vaan niin mukavaa.

Lentolipun hintaan taisi kuulua kahvitarjoilu joten sain kahvin ja suklaamuffinin ensimmäisellä lennolla. Tegelin kentältä lähti toinen kone jota lensi Niki, jokin Airberlinin yhteistyöyhtiö tai jotain. Sielläkin tarjosivat kahvia ja   kananmuna-pekoni-täytteisiä kolmiovoileipiä. Edellisestä kunnon ruoasta oli aikaa jo melkein 18 tuntia ja Hki-Vantaan lentokentällä söin yhden eväsleivän.

Saavuin Linz Blue Danube lentokentälle klo 10:10 paikallista aikaa ja matkatavarat löytyivät helposti. Vaikka lento olikin kahdessa pätkässä, lentoyhtiö huolehtii ruumaan menevät matkatavarat lentokoneenvaihdon välissä. Buddyni sijainen Christian oli vastassa auton kanssa joten lopumatka sujui myös helposti. Muuten olisi pitänyt mennä junalla Linziin asti ja siitä Shuttlebussissa Hagenbergiin.

Menimme suoraan asuntolalle, joka on samassa pihapiirissä kuin itse koulukin. Täyttelin muutamat paperit ja sain avaimen. Asunnossa on jaettu makuuhuone kahdella sängyllä, eteinen ja wc-suihku. Asunto oli täysin kalustettu, vuodevaatteet löytyi ja siivooja kävisi kerran viikossa siivoamassa ja kahdessa vaihtamassa lakanat. Vessapaperiakaan ei ilmeisesti tarvitse sitten ostella. Kämppistä ei näkynyt mutta irtoanainen verkkokaapeli ja pöytälamppu kertoivat sellaisen olemassaolosta. Täällä näkyisi kaapelitvkin, mutten sellaista taida hankkia.

Keittiö on samassa kerroksessa käytävän päädyssä. Helloissa ei ollut uuneja joten sain unohtaa ranskalaisten ja pizzanpaiston. Kuivauskaappejakaan ei ole, tosin se onkin suomalainen keksintö. Jokaisella on oma lukittava kaappi keittiötavaroille yms sekä jääkaapissa lukollinen pieni lokero. Joku oli tuonut minipakastimen ja kirjoittanut päälle ”Yläosan varaan omaan käyttöön, alatasoa saa käyttää muutkin.” Mukavaa.

Alakerroksessa löytyy musiikkitilat sekä pesula, jonka koneet toimivat muutamalla eurolla kerta

Sitten kävimme Christianin kanssa vielä International Officessa tapaamassa kv-päällikköä. Tarvitsin opiskelijanumeron, jotta saisin netin toimimaan. Lisäksi piti käydä tiedeosastoni sihteerin luona (minut oli sijoitettu Mobile Computing osastolle) allekirjoittamassa iso kasa eri papereita. Ja sain student id cardin.

Sitten kun kaikki paperiasiat oli hoidettu päätin lähteä etsimään pankkia ja avaamaan tiliä mutta oli keskiviikko ja klo 12 pankit olivat mennet jo kiinni. Mikä itseasiassa oli hyvä asia, kuten seuraavana päivänä kävi ilmi. Kun kerran olin jo kävelemässä niin kävin ostamassa ruokaa Unimarkt-nimisestä kaupasta. Ja olutta tietysti, parhaimmillaan hintaan 0.39e / 0.5l.

Kategoria: FH-Hagenberg.

No niin no niin no niin. Ensimmäinen kunnollinen sarjakuva. Päätin, että käytän tästä lähtien päähenkilönä Ranken-nimistä varaania. Ranken on ensimmäinen sarjakuvahahmo jonka loin joskus 7-vuotiaana joten se sopii ihan hyvin alter egoksi. En tosin ole koskaan ollut perillä mikä otus se on. Jotain lohikäärmeiden sukua ehkä. Mutta taidan tehdä myöhemmin Rankenin alkuperästä sarjakuvan.

Yksi Norjan kruunu on noin 13 senttiä ja toisinpäin yksi euro on 7,6kr. Bussilippu maksoi siten  suunnilleen 17e.

Suvi oli alkanut katsoa valmiiksinaurettua amerikkalaista komediasarjaa How I met your motheria. En ollut tutustunut sarjaan koska, noh,  nimi oli luotaantyöntävä 😀 Mutta kerran katsottuani jäin koukkuun. Joten katsoimme himymiä joka aamu ja joka ilta.

Munch museetiin on muuten vapaapääsy 1.10-31.12.2011. Ja tosiaan Huutoa on turha etsiä. Näytillä on sen sijaan muita hienoja töitä, joista suurimmat vievät koko seinämän kattoon asti tilaa. Aulassa on myös kauppa josta saa kaikkea Munch-aiheista tavaraa kuten kirjoja, kuppeja, vedoksia ja sateenvarjoja. Kaikenlaista.

Kirjakaupan nimi oli muuten Tanum ja se oli todella suuri. Englanninkielisiä kirjoja oli myös paljon. Asiakaspalvelu oli muissa maailmoissa. Ihmettelin kun kuitissa luki 308kr vaikka ostin vain yhden kirjan. Sitten huomasin että kuitissa oli  toinen tuntematon kirja, jokin lasten satuja tjsp. Myyjä oli laittanut maksuun toisenkin asiakkaan ostoksen. Sain sitten erotuksen takaisin.

Kategoria: Norway.

Kategoria: lappeen Ranta.