Onpa kadulla mittaa

16.01.2012 - 15:51 / spiritworld.


Piti kuitenkin käydä tekemässä joululahjaostoksia, niin suunniteltiin sitten päivä jolloin käytäisiin Linzissä hakemassa kiintolevykotelo Conradista ja sitten tietyissä muissa kaupoissa.

 

Jonkin aikaa  seikkailtin rautatieasemalla kun jokainen reitti tuntui johtavan joko vain autoille tarkoitettulle tielle, umpikujaan tai muuten vain väärään paikkaan. Päästiin sitten lopulta suuntaamaan Conrad-elektroniikka liikkeeseen. Matkan pituudesta ei ole tietoa. Saattoi olla jopa 5 kilometria.

 

Tuntemattomasta syystä näimme poliiseja rynnäkkövarustuksissa jonkin rakennustyömaan edessä. Kaikki näytti toisaalta epäilyttävän rauhalliselta ottaen huomioon tosiaan nuo luotiliivit ja rynnäkkökiväärit.

 

MINI-lippu (0,90e) on aikuisille vain 4 pysäkkiä. Lapsille se olisi tunnin ajan minne vain. MIDI-lippu (1,90e) on taas aikuisille tunnin minne vain ja MAXIlla (2.40e) matkustaa 24h.

 

Nauru loppui lyhyeen. Oli muuten kuitenkin aika kallis kiintolevynpelastussetti. Setti maksoi  9.90e ja sakkoja tuli 56.90e. Ja kaikilla oli se MINI-lippu, niin kollektiivinen vitutus maksoi noin 170e.

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


Technical difficulties

14.01.2012 - 19:09 / spiritworld.


 

Kuten viime lokista kävi ilmi, läppäri meni mykäksi. Erittäin mystinen hajoaminen. Olin käyttänyt konetta koko päiväsajan. Sammutin illalla ennen International eveningia ja seuraava käynnistyminen ei enää onnistunutkaan.

 

Minulla on sanonta, joka kuuluu: Missä  säästät siinä lopulta menetät.  Säästin nyt (taas!) siinä mielessä, että ostin Acer Travelmaten, koska se oli hinta/teho-suhteeltaan paras. Korean pellet kuitenkin olivat säästäneet jäähdytyksessä ja läppäri kävi aina ihan helvetin kuumana ja 3d-peleissä suorastaan mysrkysi artifakteja. Koko paska olisi pitänyt viskata takaisin verkkokauppaan ensimmäisen viikon jälkeen ostosta, mutta enpä tajunnut. Ajattelin aluksi, että vika on ajureissa.

Luulen siis, että vika on näytönohjaimessa koska näytölle ei tule missään vaiheessa käynnistymisyritystä kuvaa tai yleensä mitään reaktiota. Minkä tahansa ohjelmistovian pystyy AINA korjaamaan (paimmassa tapauksessa formatoi kiintolevy ja asenna käyttis uudelleen, ei sen kummempaa), mutta laitteistoviat ovat eri sfääreissä. Pahimmassa tapauksessa itse emolevy voi olla rikki.

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


HGB International evening

14.01.2012 - 3:25 / spiritworld.


Illan tarkoituksena oli siis, että kaikki vaihtarit jotka osallistuivat, valmistaisivat jonkin oman maansa perinneruoan.  Ei tarvinnut koko porukalle tehdä, kunhan sen verran, että jokainen voisi lapata kauhallisen lautaselleen. Vähän sellainen kansainvälinen seisova pöytä. Ohjelmaan kuului myös että pidettäisiin esitys. Sai pitää oikeastaan millaisen esityksen tahtoi. Kutsussa ehdotettiin, että voisi esittää perinnetanssia tai lauluja tai jotain. No suomalainen ei tanssi eikä laula. ’Nuff said. Tehtiin pelkkä powerpointti ja ruokaa.

 

Romanialaisella tytöllä oli jopa kansallispuku. Makaronilaatikkoa oli 3 litraa, josta noin puolet maistui vieraille. Loput otimme lähtiessä  mukaan. Liian vähän suolaa mutta parasta ruokaa, mitä olen syönyt vähään aikaan. Mainostettiin sitä ketsupin tärkeyttä makaronilaatikon kanssa, mutta eipä sitä kait kukaan oikeasti kuunnellut. No omapahan oli häviönsä. Puolalaisella oli jotain nakkikeiton tapaista. Pelkällä vedellä, mausteilla ja nakeilla. En muistanut maistaa. Kolumbialaisella oli älyttömän hyvää hyytelökakkua, vastaavanlaista en ole ikinä maistanut. Ranska yllätti letuilla, mutta Pierre muistuttikin olemaan arvostelematta koko ranskalaista keittiöä tämän perusteella. Georgialla oli jonkinlaisia juustopannukakkuja. Ja romanialaisilla… oli kaikkea. Juustoja, makkaroita, kinkkua, leipiä ja keksejä.

 

Tehtiin sellainen  pikainen powerpoint, jossa kerrottiin muutamat satunnaiset faktat Suomesta, kotiyliopistoistamme, suomalaisista tunnetuista merkeistä ja brändeistä ja vähän kaikenlaisesta ominaisesta, kuten saunasta.

 

Tanssit olivat yleensä joko naurettavia, vaikeita tai naurettavan vaikeita. Sai osallistua, mutta päätin olla kiduttamatta itseäni turhaan. Ukrainalainen Filip esitteli jonkin tanssin, niin päätin kuitenkin kokeilla. No eipä siinä, olisi kannattanut sekin jättää väliin. Tanssiminen nyt muutenkin on ihan turha laji.

Tästä linkistä pääsee katsomaan videota, jota kuvattiin illan aikana. Kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa, video kertoo enemmän kuin 24 000 sanaa sekunnissa.

 

 

Ja eihän se läppäri olekaan kuin se kaikkein kriittisin esine, mikä täällä voi hajota. Eipä tarvii Acerilta ostaa enää ikinä mitään.

 

 

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


Paperitöitä

8.01.2012 - 20:48 / spiritworld.


 

 

Buddyjen piti järjestää jonkinlainen ryhmäkäynti Freistadtissa, mutta kun aikaraja lähestyi ja kysyin asiasta, niin kuulemma useimmat olivat jo käyneet omin nokkineen. No, päätettiin sitten eräs päivä lähteä hoitamaan tämäkin asia alta pois.

Jotta rekisteröinnin voisi tehdä niin tarvitsee passikuvan (ei pakollinen), passin kopion, koulun todistuksen, vuokrasopimuksen,  todistus varallisuudesta (erasmus testimonial), todistus vakuutusturvasta (tai eu sairausvakuutuskortti) ja 15e rekisteröintimaksuun.

 

 

 

Käytiin joutessa vielä McDonaldsissa ja vilkaistiin vanhaa kaupunkia nopeasti. Freistädterin panimossa olisi haluttu käydä, mutta se näytti jotenkin olevan remontissa niin ei mentykään.

 

 

Missä näitä kusipäitä kasvatetaan? En jaksa edes piirtää tätä ES-Jonnea kunnolla.

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


KZ Mauthausen ja Laulava juna

27.12.2011 - 13:30 / spiritworld.


 

Ei mitään tietoa missä Mauthausen on, mutta Timolla oli selkeä reittisuunnitelma. Tarvitaan kaksi junan vaihtoa. Lähdimme matkaan klo 11.43 junalla Pregartenista Linziin.

 

 

Perille päästyä kaikki näytti aurinkoisen harmaalta. Ei mitään tietoa missä päin leiri on. Etsimme ensimmäistä kylttiä, joka näyttäisi suunnan. olimme kuitenkin oikealla puolla jokea. Siitä oli hyvä lähteä.

 

 

Yleensä olen tottunut että suuntakylteissä lukee vaikka Kohde X, 500m. Mutta ei, Mauthausen KZ Memorial kylttejä näkyi noin kilometrin välein, mistä tiesimme että suunta oli sentään oikea, mutta emme paljon olimme edistyneet matkanteossa.

 

 

Heitin vitsiä että kohta ollaan Mauthausenin ulkopuolella ku ollaan kävelty niin pitkään. Normaalisti Itävaltalaisissa kylissä se ei ole ongelma. Hagenbergista tarvitsee kävellä kilometri mihin suuntaan vain niin löytää jonkin toisen kylän.

 

 

Näin siinä kävi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tai olisi voinut käydä, ellei Jari olisi sanonut että kävellään nyt vielä tuonne kivenheiton päähän ku kerran ollaan kävelty jo tunti. Siellä oli vielä vihoviimeinen Mauthausen KZ kyltti ja tie haarautui ylämäkeen. Kävelimme spagettitien ylös ja pitkän pellon lävitse, kunnes vartiotornit alkoivat vihdoin siintää kaukaisuudessa.

Opastettuja kierroksia oli klo 16.45 asti. Se tarkoitti ääniopastettua! Meille jaettiin kannettavat nauhurit, joihin sai näppäillä paikkanumeron ja ääni kertoi mukavalla englannin aksentilla historiaa. Mietinkin miten ihmeessä ne järjestää mukamas joka satunnaiselle tulijalle kierroksia muuten, kuin tällä tavoin.

 

 

Eipä siitä sen ihmeempiä. Matka oli päämäärää mielenkiintoisempi tarina, vaikka naurattikin ajatella tuota sanontaa matkalla. Nähtiin kaikenlaista ja sai ajattelemaan siinä samalla. Kun on tarpeeksi vahva johtaja,  ihmisessä herää aivoton laumaeläin ja yksilö vaimenee pelon alle. Ei tämä muuten ole mahdollista. Kierreltiin leiriä tunnin verran, kunnes tuli pimeä ja kylmä ja sulkeutumisaika läheni joka tapauksessa.

En osaa sanoa tarkemmin, junan lähtiessä liikkeelle se päästi ääniä, jotka kuulostivat aivan musiikilta. Kuin olisi huilulla soittanut sävelasteikkoja.

 

 

Vihdoin kotona, Mauthausen ei päästänyt helpolla. Tulimme asemalle klo 17.45 ja seuraava ja ainoa juna kotiin päin lähtisi klo 19.01. Voi anna mun kaikki kestää. Käytiin sitä odottellessa McDonaldsissa. Ja sinnekin meinasi olla vaikeuksia päästä, koska ei nyt saatana löydy kävelytietä. Pyhän Roskaruoan M-symboli valaisi houkuttelevasti suoraan 200m edempänä, mutta välissä mitä lie puutarhakauppoja ja autoramppeja.

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


Geokätsäilyä III – DNF

28.11.2011 - 1:33 / spiritworld.


Did Not Find on itsensä selittävä geokätköilytermi. Jotkin kätköt ovat joko liian vaikeassa paikassa, liian hyvin kätketty tai koordinaatit eivät täsmää. Eräs kätkö, joka sijaitsi Hagenbergin ”takana”, siis siinä suunnassa, jossa emme olleet ennen käyneet ja edessä ei ole kuin peltoa. Ja jossain vaiheessa vastaan tulee Anitzbergin porhokylä. Tai niin kuvittelisin talojen ulkonäöstä.

 

Kätkö oli merkattu bussipysäkin kohdille. Kävimme alueen tarkasti läpi. Vihjeestä ei ollut mitään apua. Se oli ”Vermessen” eli mitata. No kävimme kaiken mittaamisen liittyvät ja liittymättömät paikat läpi. Ei löydy. Kävimme toisena päivänä uudelleen ja edelleenkin tulos oli DNF. Lisäksi sillä välin kolme muuta kätköilijää oli löytänyt kätkön!

 

 

Paras piilo olisi tietysti pysäkin tiilikaton sisällä. No eipä se sielläkään tietenkään ollut. Myöhemmin selvisi, että vihje oli, sanotaanko kiltisti: hyödytön. Piilo ei omasta mielestäni liity mitenkään mittaamiseen.

Samalla kun nuuskii järjettömän vilkkaasti liikennöidyn tien varrella olevaa kopperoa, huomaa geokätköilyn oudon puolen: tiedät, että et tee mitään väärää, mutta silti se tuntuu juuri siltä.

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


Xna game presentation

25.11.2011 - 20:52 / spiritworld.


Timolla ja Jarilla on Projekt 4 – niminen kurssi, josta en saanut jo pelkän nimen takia mitään selkoa, kun kurssikuvauskin taisi puuttua esittelyvihkosta. Kuitenkin, kurssi oli ilmeisesti vapaamuotoinen ohjelmistoprojektikurssi, jossa sai toteuttaa valitsemansa ohjelman. Metropolitanin miehet valitsivat 2d-luolalentely spaceshooterin työkseen. Pelin nimeksi tuli Gegenschein ja muuta en kerrokaan, koska paremman kuvauksen saat kun luet sen täältä. Kuten kerroin niin itsellänikin on vastaavanlainen kurssi: Mobile Games, jossa saa ohjelmoida oman pelin. Joten ollaan useamman kerran viikossa päivitelty mitä on taas saatu aikaan. Itse koodailen C# ja Timo ja Jari Javaa. Melko identtiset kielet, mutta erojakin löytyy.

 

Oman projektini deadline meni eilen umpeen ja palautin melko valmiin prototyypin pelistä Strength, joka pyörii kaikilla Microsoftin laitteilla… Windowsin lisäksi Xboxilla (ei testattu) ja Windows Phone 7:lla (ainakin emulaattori pyörittää hyvin, oikeaa pühelintä en ole saanut kokeiltua). Viikko sitten oli tosiaan esittelytilaisuus, jossa kaikki kurssilaiset pitivät noin 15 minuutin luennon pelistään ja näyttivät live demon.

 

 

En sitten kysynyt millainen esittelyhuone on, kun ajattelin että tietysti siellä on ainakin yksi tietokone, josta powerpointin voi pyöräyttää. No eipä ollut. Onneksi Jari & TimoPiippo kävi feattaamassa edellisenä iltana mitä Öiset Työt olivat tuottaneet .. hu huh mitäminäselitän….? Kuitenkin otin aamulla sen takia läppärin mukaan siltä varalta, että luokassa ei ole koneita tai projekti ei käynnisty muuten vaan. Ilmeisesti olikin itsestäänselvyys, että kaikki ottavat läppärin ja sitten aina kytkevät sen videotykkiin. Olen käynyt murto-osassa yliopiston luokista, niin ei voi tietää.

 

Pingu deathissa tuli mieleen ensin Lemmings mutta paljastuikin hyvin yksinkertaistetuksi versioksi siitä. Pingviinit kävelevät kuin sopulit kalliolta alas ja pelaajan pitää viskoa niitä takaisin. Pinguja tulee lopulta enemmän ja enemmän.

Toinen esitys oli Farmer VS Aliens. Ulkoavaruuden oliot tahtoivat kaapata maanviljelijän lehmät, joka taas puolustautui katapultilla. Pelissä oli vielä kehitettävää, koska vetosäde ei ollut paikoillaan. Se toimi kyllä ihan oikein ja lehmät temmattiin ylös kuin Seitsemännen päivän adventistit. Lehmät oli todella hauskasti animoitu!

Yoshi pelissä piti viskoa pallolla noita Super Marion ”pöllöjä” (en muista mitä ne on) ennenkuin ne tuhoaisiva Yoshin munan. … niin.

 

Tank War’kin oli vielä aikalailla kesken: kehittäjät sanoivat, että pelissä pitäisi olla tuhoutuva ja epätasainen maasto ja jotain muuta säätöä. Ammukset lensivät hyvin kaaressa ja osuessaan tekivät tuhoa. Perus tykkipeli siis.

 

 

Ihan viimeisenä oli Mosquito killer. Ainoa Augmented reality – peli ja joka käytti edes kolmatta ulottuvuutta. Pelissä voit tappaa itikoita ympäri huonetta, kun tähtäät niihin. Tässä vaiheessa ei tarvinnut vielä itse ampua, kunhan ristikko osui itikkaan. Vaikutti ehkä kaikkein kunnianhimoisimmalta peliltä. Tähän oli sentään käytetty XNAn lisäksi Silverlightia ja 3d-ympäristöön tarvittavia matriiseja ja mitä lie. Paljon pitää opiskella ylimääräistä. Kolmas ulottuvuus tuo tuplasti lisää työtä.

 

 

Esitysten välissä pidettiin tauko, jolloin keräsin rohkeuteni ja päätin mennä esittämään oman pelini heti tauon päätyttyä. En muistanukaan, mutta kurssin alussa opettaja sanoi, että valmiit pelit voitaisiin julkaista Microsoftin App Hubilla. Windows Phonelle kun ei ole vielä kovinkaan paljon pelejä ja tekijöitä vissiin tarvittaisiin lisää. Työnsin sellaisen ajatuksen pois heti aluksi, koska en arvellut tekeväni mitään niin erikoista. Mosquito killerin ohella pelini oli yksi valmiimmista kokonaisuuksista ja opettaja ainakin tykästyi siihen. Hän lupautui auttamaan loppukehityksessä joulun jälkeen, jotta peli saataisiin julkaisukuntoon.

EDIT: Tein tänään pelille kotisivut

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


Geokätsäilyä II – Climb & crawl

19.11.2011 - 20:36 / spiritworld.


Lähdimme taas geokätköilemään eräs päivä ja tällä kertaa kohteena oli jokin vaikeampi kohde. kuvauksessa luki että joutuu kiipeämään ja ryömimään ja maasto on repivää tai jotain. Niin ja pitää katsoa tarkasti mihin astuu. Kuulosti aika lupaavalta. Kävelimme hyvän matkaa Hagenbergin ulkopuolelle. En muista paikan nimeä mutta täällä kuitenkin nuo kylät alkavat ja loppuvat aika nopeasti. Olimme keskellä maaseutua, peltoja ja yksinäistä tietä. Joka oli muuten asfalttia!

 

Pellon päässä odotti 60-asteinen mäki alas päin. Onneksi se kasvoi tihänä neulaspuita. Pystyi säätelemään vierimisvauhtia alaspäin tarrautumalla puihin.

 

Mäen alla oli melko aukeaa, vähän okapuskia maastossa ja edessä siinsi joki. Gepsi osoitti onneksi vasemmalle eikä suoraan jokeen. Muuten olisi joutunut kahlaamaan. Ja vielä piti pitää mielessä että kätkö olisi löydettävä ennen pimeää. Muuten sen löytäminen muuttuisi mahdottomaksi ja kotiin pääsy niin ikään. Joen vieressä kulki polku. En tiedä, saattoi olla luonnon tekosia. Toisaalta eräässä puussa roikkui jonkin lautarakennelman osa.

 

Asetelma oli kuin suoraan jostain haltiametsästä.

 

 

Kyllä vain, paikkaan johon olimme vaivalla rämpineet oli ihan traktoritie. Gps ei osannut sanoa tarkalleen mihin piti seuraavaksi mennä koska sehän ei mittaa korkeutta vaan etäisyyttä kohteesta. No niinhän siinä kävi että piti vielä kolmannen kerran ryömiä alas, tai kiivetä. en ollut varma enää. Lisäksi maasto vietti nyt enemmän ja puita oli vähemmän. Saavuimme kalliolle, jonka näimme aiemmin.

 

Onneksi kätkö löytyi. Ja onneksi minulla oli ledituikku, muuten olisi voinut käydä toisin. Kätkö oli tosiaan vaikeassa ja huomaamattomassa paikassa. Ja todellakin, piti katsoa mihin astui. Alkoi olla jo kunnolla pimeä, kun kävelimme takaisin. Naurettavan helppoa reittiä tietä pitkin. Toisaalta maisemat olisivat jääneet vähemmälle ja koko reissu ei olisi ollut niin mielenkiintoinen, jos olisimme menneet aluksikin tietä pitkin. Mutta silti: tälle kätkölle pääsee joko todella helposti tai todella vaikeasti.

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


XNA-peliprojekti

12.11.2011 - 22:03 / spiritworld.


Tämä on tarina maailman tulevasta pelimessiaasta:

 

Kuten kerroin aiemmin niin olen kurssilla Mobile games, jossa on kaksi osaa: OpenGL:ään tutustuminen ja oma peli XNA frameworkillä. (lue: kehitysympäristö). OpenGL oli ja meni ja nyt päästiin asiaan! Olen nyt kaksi viikkoa vääntänyt peliä. Teen projektia yksin siitä huolimatta että olisi suositeltavaa tehdä pareittain. No, olin ainoa ulkkari kurssilla ja en ole oikeastaan puhunut kenenkään kanssa. Sitä paitsi, kerrankin saa luistaa paritöistä. Ne ovat suoraan sanoen aina olleet kipu ahterissa.

Tiesin jo mistä tekisin pelin. Tiesin sen jo vuosi sitten kun…

 

Pelissä oli kaksi tasoa ilmassa ja kummallakin kasa laatikoita. Kaksi taistelijaa yrittävät noin 10 sekunnion aikarajoissa tuhota vastustajalta mahdollisimman monta laatikkoa. Joten ei ihan perinteinen taistelupeli. Toista ei voinut vahingoittaa, mutta pystyi torjumaan iskuja.

Kurssille piti ensimmäiseksi tehtäväksi kertoa pelisuunnitelmastaan ja sai tehdä pelikuvankin jos pystyi. Pelkän unen perusteella peli ei olisi ehkä kauaa toimiva, joten tein muutaman lisäyksen. Lisäksi mobiilipeli ei ehkä toimisi kaksinpelinä.

 

Yö tai aamuyö on tuottavinta aikaa. Esimerkiksi tänä aamuna klo 5.58 sain vihdoin tehtyä kauan keskeneräiset pelimusiikit valmiiksi.

 

 

Viime perjantaina oli esittelytilaisuus , jossa jokainen ryhmä esitteli pelinsä. Kerron siitäkin myöhemmin.

P.S. Nailed it!

 

Kategoria: FH-Hagenberg.

.


Geokätsäilyä 1 – eräs hauskimpia tapoja ulkoilla

12.11.2011 - 20:44 / spiritworld.


Jari harrastaa geokätköilyä. Olin kuullut tästä jutusta joskus vuosia sitten mutta unohtanut. Jännää, että Hagenbergissakin on yksi kätkö ihan kampuksen sisäpihalla. Kyseessä oli sellainen tavarakätkö, jollaisiksi luulin kaikki geokätköt. Selvisi että kätköjä on kaiken kokoista ja löytämisen vaikuesaste vaihtelee 5-asteikolla ja samon maaston hankaluus yms seikat. Että kätköjä löytyy kaikenlaisille etsijöille. Haasteet eivät lopu niin kaun kun on muita kätköilijöitä. Useimmat löytämämme kätköt ovat olleet mikrokätköjä,yleensä filmirullapurkki, jossa vain pieni lokikirja.

 

Billa on isompi ruokakauppa Pregartenissa. Sinne kävelee rennosti 20 min. Ainiin, Billa on lähin kauppa, josta saa jauhelihaa, jos haluaa tehdä edes jotain kunnollista liharuokaa. Jo Softwareparkista tihkutti hieman vettä mutta päästyämme jäljille Pregartenissa satoi jo ihan kunnolla ja ilta saapui nopeasti. Olikos sateenvarjo, no tietenkin, mutta kotona. Toinen kätkö löytyi läheltä Freuendorf ja oli suhteellisen helpossa paikassa sekin. Siinä mielessä suhteellisen, että vain vähän enemmän kätköilyä harrastanut osaa etsiä oikeasta paikasta. Kolmas kätkö oli jossain Bruckmühlin alueella. Kävelimme ensin Pregartenin juna-aseman ohi jonnekin sillalle. Tajusimme että meidän täytyy kiertää takaisin koska kätkö oli todenäköisesti sillan alla olevassa maastossa. Oli yö, satoi vettä ja valaistus teki kaikesta todella vaikuttavan näköistä. Timon blogissa on pari hienoa kuvaa paikoista. Lähinnä kannattaa katsoa tuon synkän lenkkipolun kuva. Noh se vaikuttavampi kun itse oli siellä.

 

 

Eli saldona kolme löydettyä kätköä ja vähän ympäristötietoa. Palasimme tuonne viimeiseen paikkaan tänään vielä kerran, mutta se onkin toinen tarina.

 

Kategoria: FH-Hagenberg.

.